Toukokuun tuoreena maanantaiaamuna 2.5. 2022 kokoontui tulevan Etelä-Karjalan hyvinvointialueemme aluevaltuusto tutustumaan toisiinsa Scandic Hotel Patriaan aamupäiväksi. Tavoitteena oli, vihdoin, aloittaa yhdessä hyvinvointialueen strategian työstäminen! Voin sanoa, että tätä oli jo tovi odotettukin.
Itse olen miettinyt strategiaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti tietoa etsien, aluevaltuutettujen kera keskustellen ja myyräntyötäkin tehden jo toista kuukautta, mutta viime viikkoina vasta strateginen ajattelutaso on alkanut oikein seljetä itselle. Terveysalan työntekijänä ajattelen herkästi operatiivispainotteisesti – ja operatiiviset ongelmakohdat ovat omiaan synnyttämään ajatuksia myös mitä merkittävimmistä tulevaisuuden strategisista yksityiskohdista. Ennen kaikkea olen kuitenkin pyöritellyt mielessäni valtakunnallisia strategisia ylätavoitteita, kuten yhdenvertaisuutta, kustannustehokkuutta ja saavutettavuutta. Strategia on sitä tavoitteellista puhetta, jonka toivotaan antavan suuntaa hyvinvointialueen päätöksenteolle, jotta virkahenkilöt tietävät mihin suuntaan laivaa ohjata.
Aamupäivän tärkeimpänä antina näen olleen yhteisen luottamuksen rakentamisen ja yhteistyön hapuilun keskusteluiden lomassa. Valitettavan lyhyeksi jäi sen sijaan varsinainen strategiatyö. Yhteistä varsinaista strategian työstämisen aikaa oli silkka tunti, vaikkakin hedelmällistä keskustelua käytiin myös muutos- ja viestintäkonsultin luennon lomassa.
Kustannustehokkuutta koskevassa strategiatyöpajassa nostin esiin seuraavaa: Peruspalveluihin satsaaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen hillitsee ja laskee erikoissairaanhoidon kustannuksia, ja lisää myös sairaalan tuottavuutta vähentäen yleislääketieteen hoidettavissa olevia potilaita kalliista erikoissairaanhoidosta. Sen sijaan, jos vaikkapa perusterveydenhuoltoon ei merkittävästi aiempaa enempää satsata, tulevat myös erikoissairaanhoidon kustannukset nousemaan. Päivystävän sairaalan pito alueellamme todettiin yhdessä erittäin tärkeäksi. Kommentoin päivystävän sairaalan menettämisen olevan todennäköinen kuolinisku maakunnan veto- ja pitovoimalle. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi tunnistettiin yhdessä mm. seuraavia toimia: nykyprosessien kriittinen uudelleentarkastelu, johtamisen lisääminen, integraation vieminen ruohonjuuritasolle, ammattilaisilta turhan työn pois siirtäminen, tiedolla johtaminen sekä kokonaisvaltaisen näkemyksen kunnioittaminen ja huomioiminen hoidossa. Kaivattiin myös keskustelun taustaksi dataa, missä ollaan nyt – esimerkiksi tulevien investointien tarvetta ja mittaritietoa.
Viestintäkonsultin johdolla pohdittiin tulevan organisaatiomme arvoja, arvokeskustelun haasteita ja arvojemme yhteensovittamista. Odotuksenani on, että hyvinvointialueemme tulevat arvot pohjaavat ensisijaisesti nimenomaan sote-pela-uudistuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, eivät niinkään itse kunkin henkilökohtaisiin tai puolueen arvoihin. Peräänkuulutin myös tarvetta rakentaa yhteistä luottamusta, yhtenäisten strategisten tavoitteiden ja arvojen yhteyksien löytämistä.
Toivottavasti jatkamme pian näissä samoissa merkeissä. Me tarvitsemme nimittäin Etelä-Karjalaan kunnianhimoisen, rohkean ja oikeudenmukaisen hyvinvointistrategian. Tiedän meidän siihen pystyvän, ja me sen teemme.
Karoliina Rantonen, aluevaltuutettu, geriatrian erikoislääkäri, Etelä-Karjala