Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tyrmäsi eduskunnan kyselytunnilla 19.2 Itäisen Suomeen tukipaketin ja erityisesti Kajaaniin ja Imatran seudulle kaavaillut erityistalousalueet. Kajaanissa ja Imatralla asia on herättänyt isosti tyrmistystä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän lappeenrantalainen puheenjohtaja Jukka Kopra kiirehti heti laittamaan STT:n kautta tiedotteen, jossa hän yritti vakuutella, että Purran kommentit eivät pidä paikkaansa, vaan hallitus tulee käsittelemään ratkaisuja alueen vahvistamiseksi. Hyvä niin, jos tämä pitää paikkansa, mutta isossa kuvassa hallituksen kahden suurimman puolueen ristiriitainen viestintä herättää epäilyksiä hallituksen sisäisistä ristiriidoista tämänkin asian hoitamisessa.
Erityistalousalueet ovat hyvä ja monissa EU-maissa testattu tapa parantaa eri alueiden kehitystä. Tätä mallia on nyt syytä kokeilla myös Suomessa ja Itäisestä-Suomesta mukaan valitut Kajaani ja Imatra ovat tässä erinomaiset kohdealueet.
Kajaanissa aluetalouden kehitys on monelta osin positiivinen. Datakeskustoimiala sekä uusiutuvan energian investoinnit vievät seutua eteenpäin perinteisempien toimialojen ohella. Kajaanissa on panostettu myös vahvasti sekä kulttuuriin että pelialaan. Maahanmuuton määrä on sen verran merkittävää, että kaupungin väkimäärä ei isosti sukella.
Toki alueella on myös hyvin tunnetut haasteet: pitkät etäisyydet, kasvava vanhusväestö, itärajan sulkeutumisen myötä tapahtunut yhteistyön, kaupan ja matkailun loppuminen sekä maan keskiarvoa suurempi sairastavuus ja samanaikaisesti alhaisempi tulotaso.
Imatran seudulla tilanne on erilainen. Imatra on kärsinyt Covid19-pandemian ja Ukrainan sodan seurauksista erittäin rajulla tavalla. Etelä-Karjala on pahimmillaan menettänyt miljoona euroa vuorokaudessa Venäjän vastaisen rajan sulkemisen jälkeen. Rakennemuutosta on tapahtunut jo Krimin valtauksesta alkaen ja se on edennyt viime vuosina nopeasti. Seutu on menettänyt työpaikkoja matkailun, kaupan ja ravintolan aloilta sekä metsäteollisuudesta. Viimeisimpänä vielä hyvinvointialueen henkilöstöä on irtisanottu mittavien säästöpaineiden alla.
Joulukuussa 2025 Imatran työttömyysaste oli 18,4% ja siinä ei olleet vielä mukana kaikki hyvinvointialueen irtisanomiset, koska ne realisoituvat vasta myöhemmin keväällä. Uusien investointien saaminen alueelle on hidasta ja asuntojen ja kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet. Väki vanhenee ja työikäinen väestö hakeutuu töiden toivossa pois alueelta.
Sekä Kajaanissa että Imatralla on odotettu erityistalousalueen etenemistä ja tehty myös hartiavoimin yhteistyötä sen eteen. Näiden kahden kaupungin myötä erityistalousaluekonseptia saataisiin myös erinomaisesti testattua sen lisäksi, että konkreettiset hyödyt seuduille ovat olennaiset.
Nyt näyttää siltä, että Riikka Purra vähät välittää rajaseutujen tilanteesta ja samalla rajaturvallisuudesta. Siitäkin huolimatta, että eduskuntaryhmässä on edustajia sekä Kaakkois-Suomen että Oulun vaalipiiristä ja sisäministerikin on samasta puolueesta. Pitää muistaa, että vain asuttu ja elinvoimainen raja on turvallinen raja ja turvallisuuspolitiikka on muutakin, kuin sotilaallista varustamista.
Myös EU-komissio on todennut, että rajaseutujen elinvoimasta huolehtiminen on nyt tärkeää. EU-komission mukaan yhdeksässä EU-maan rajaseuduilla rajakauppa ja matkailu on vähentynyt ja asuntojen hintataso on romahtanut. Alueelle on vaikea saada investointeja ja kuntien varat hupenevat. EU on listannut turvallisuusuhkiksi väestön poismuuton, lisääntyvät hybridi-iskut, välineellistetyn maahantulon, väärän tiedon levittämisen ja sabotaasi-iskut. EU korostaa rajaturvallisuudesta huolehtimista, liikenneyhteyksien parantamista Idässä ja EU-maiden rajat ylittävien vetyinfraktsruktuurin hankkeiden edistymistä. Juuri nämä asiat on huomioitu myös osana erityistalousalueiden esitystä.
On tosiaan tärkeä hoksata, että erityistalousalueita hyödynnetään Euroopassa erittäin laajasti. Konseptia on mahdollista ensimmäisten kokeilujen jälkeen laajentaa muuallekin Suomeen talouskasvua luomaan. Mikäli Suomi aidosti haluaa investointeja ja talouskasvua, sillä ei ole enää varaa jättää hyödyntämättä naapurimaissammekin käytössä olevaa erityistalousaluekonseptia.
Kajaanin ja Imatran erityistalousaluekokeiluilla on mahdollista vastata talouskasvun näkökulmasta kahteen suomalaiseen pullonkaulaan: positiiviseen ja negatiiviseen rakennemuutokseen alueilla, joiden kasvun esteet muodostuvat itäiselle Suomelle tyypillisistä pitkäaikaisista rakenteellisista haasteista ja geopolitiikan muutoksista.
Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa on mukana erityistalousalueiden edistäminen. Myös Kokoomus on luvannut, että asia etenee. Petteri Orpo on nimittänyt asian valmisteluuun erityisasinatuntijaksi Harri Bromanin, joka on tehnyt hyvää työtä yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton, maakuntaliittojen ja kuntien kanssa.
On itsestään selvää, että asian tulisi edetä tämän hallituskauden aikana viimeistään kevään kehysriihessä, huolimatta Riikka Purran henkilökohtaisista mielipiteistä, jotka ikävä kyllä on nyt tullut selväksi sekä Kajaanissa, että Imatralla. Kajaanissa ja Imatralla vaaditaan nyt konkreettisia toimia kevään kehysriihen osalta. Sanahelinä ei enää riitä.
Silja Keränen, kaupunginvaltuutettu (Vihr.) Kajaani
Hanna-Kaisa Lähde, kaupunginvaltuutettu (Vihr.) Imatra