Aluevaltuustoaloite: Maakunnallisen arjen turvallisuussuunnitelman laatiminen Etelä-Karjalaan

| 14.10.2025 | Aloite | 0 Kommenttia

Tiivistelmä

Vihreä aluevaltuustoryhmä esittää, että Etelä-Karjalassa laaditaan valtuustokauden mittainen arjen turvallisuussuunnitelma osana henkisen kriisinkestävyyden varmistamista ja alueellista varautumista. Suunnitelman laaditaan Etelä-Karjalan Turva -verkoston ohjauksessa ja sen valmisteluun osallistuvat hyvinvointialueen sote-toimijat, kunnat, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijat, pelastustoimi, Etelä-Karjalassa toimivat sisäisen turvallisuuden viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat ja sen valmistelussa osallistetaan myös alueen asukkaita mahdollisimman laajasti. Arjen turvallisuussuunnitelman raportointi tehdään aluevaltuustolle ja sen seuranta sidotaan vuosittain talousarviovalmisteluun ja kuntaneuvotteluihin.

Arjen turvallisuussuunnitelma voidaan sisällyttää valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaan, tai toteuttaa sitä tukevana itsenäisenä ohjelmana.

Tausta

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on velvollisuus huolehtia yhdessä kuntalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Etenkin arjen turvallisuus on vahvasti osa kuntien, hyvinvointialueen ja viranomaisten jokapäiväistä työkenttää. Valtaosalle kuntalaisia Etelä-Karjala on sijainnistamme huolimatta varsin turvallinen kotipaikka, mutta näin ei ole kaikkien kohdalla. Monen eteläkarjalaisen turvallisuuden tunteessa on tapahtunut muutoksia jo koronavuosista alkaen Ukrainan sodan ja sen pitkittymisen kautta vaihteleviin elämäntilanteisiin. Osa on myös oireillut pahaa oloaan, mikä näkyy alueellamme tyypillisinä ilmiöinä, kuten päihteidenkäyttönä, lähisuhdeväkivaltana ja alaikäisten väkivaltarikollisuutena.

Monen kohdalla myös taloudellinen tilanne on viime vuosina heikentynyt, sosiaaliturvan leikkausten ja lisääntyvän työttömyyden myötä ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi. Erilainen huono-osaisuus, pahoinvointi, häiriökäyttäytyminen, väkivallan uhka ja päihteiden ja rahapelien käyttö on lisääntynyt. Nämä eivät aina kaikki näy tilastoissa, mutta kaikki tapahtuvat ylilyönnit heikentävät turvallisuuden tunnetta. Tehtävämme on varautua, ennakoida ja ennaltaehkäistä, ennen kuin tulipaloilmiöt syttyvät. Henkinen kriisinkestävyys on ollut maakunnassamme koetuksella ja tehtävämme on huolehtia asukkaiden henkisestä kriisinkestävyydestä.

Turvallisuussuunnittelu on kunnille ja hyvinvointialueelle lakisääteistä, vaikka arjen turvallisuussuunnitelman laatiminen ei lakisääteistä olekaan. Arjen turvallisuus tulee kuitenkin sisällyttää sekä kunnissa, että hyvinvointialueilla osaksi valtuustokauden hyvinvointisuunnittelua, sekä asukkaiden henkinen kriisinkestävyys huomioida osana varautumista ja valmiussuunnittelua. Etenkin haastavina aikoina arjen turvallisuus on osa asukkaiden resilienssiä ja arvokasta kriisin kestävyyttä, kun pyritään vähentämään eriarvoistumista, arjen haasteita, riskitekijöitä ja panostetaan turvalliseen arkeen.

Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua onnettomuuksia ja tapaturmia, rikoksia, häiriöitä ja parantaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Tavoitteiden määrittelyssä hyödynnetään yleensä hallituksen Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa.

Lisäksi hyvinvointialueita, viranomaisia ja kuntia ohjaa valtioneuvoston periaatepäätös ja toimeenpanosuunnitelma hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä vuoteen 2030. Periaatepäätöksen mukaan arjen suurimpien turvallisuusongelmien taustalta löytyy lähes aina hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä haasteita. Arjen turvallisuutta ja asukkaiden henkistä kriisin kestävyyttä voidaan parantaa tehokkaimmin parantamalla asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tästä syystä turvallisuussuunnittelun tulee olla kiinteä osa alueen hyvinvointityötä.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen periaatepäätöksellä linjataan niitä toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä. Kun yhteiskunta muuttuu, tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joilla hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistetään kaikissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa usein erilaisin toimenpitein. Vaikuttavimmat toimenpiteet ovat sellaisia, joita tehdään samaan aikaan eri suunnista ja joilla on sama tavoite. Poikkihallinnollinen ja monitoimijainen yhteistyö sekä ihmisten osallisuus ovat perusta, jolla yhteinen työ toteutuu. Yhteiskunnallisessa muutoksessa tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joissa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistetään kaikissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa. Julkisen hallinnon ja rakenteiden muutos tukee kaikkien ihmisten omaa toimijuutta ja arjen sujuvuutta. Tärkeintä kuitenkin on, että turvallisuussuunnittelu vastaa kunnan omiin turvallisuustyön tarpeisiin ja kuntalaiset saavat osallistua sen suunnitteluun.

Esitys

Etelä-Karjalan Vihreä aluevaltuustoryhmä esittää, että maakunnassa laaditaan valtuustokauden mittainen arjen turvallisuussuunnitelma. Suunnitelman laadintaan osallistuvat EK Turvan kautta kaikki toimialat: viranomaiset, kunnat, kolmannen sektorin toimijat ja hyvinvointialueen työntekijät, elinkeinoelämän edustajat ja sen valmistelussa osallistetaan kuntalaisia mahdollisimman laajasti. Kuntalaisten näkemyksiä saadaan muun muassa jo toteutetusta THL:n päihdetilannekyselystä ja kouluterveyskyselyä, joista on saatavilla kuntakohtaiset ja maakunnalliset tulokset. Lisäksi alueellisen riskiarvion päivitys on jälleen käynnissä ja Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön turvallisuuskyselyn, jolla voi kerätä asukkaiden näkemyksiä asuinalueensa ja kuntansa turvallisuudesta. Asukkaille suunnatulla kyselytutkimuksella saadaan kerättyä sekä uutta tietoa että viranomaistietoja, kuten poliisin tilastoja, täydentävää tietoa. Kyselyä voidaan myös hyödyntää alueella toteutettujen rikoksentorjunta toimien vaikutusten selvittämisessä. Siihen on mahdollista lisätä myös lisäkysymyksiä esimerkiksi kotivaraan tai muuhun ajankohtaiseen aiheeseen liittyen.

Arjen turvallisuudesta tarvitaan monialainen tilannekuva, jonka pohjalta laaditaan yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, sekä mittarit, joilla toimenpiteiden edistymistä seurataan. Samalla luodaan yhteinen tilannekuva myös niistä hyvistä toimenpiteistä, joita alueella jo toteutetaan.  Olennaista ei ole itse ohjelman laadinta, vaan tavoitteiden yhteen sovittaminen ja toteuttaminen yhdessä. Tällainen toimeksianto voisi sopia hyvin esimerkiksi Etelä-Karjalan Turvan kautta toteutettavaksi prosessiksi. Tällainen prosessi on toteutettu edellisellä valtuustokaudella mm. Kymenlaaksossa Kymen Turvan, kuntien, viranomaisten ja hyvinvointialueen yhteistyöllä.

Arjen turvallisuussuunnitelman seurantaan nostetaan THL:n ja kuntaliiton yhdessä laatimat vähimmäissisällöt kuntien ja hyvinvointialueiden arjen turvallisuuden seurantaindikaattoreista. Tavoitteena on resilienssin ja henkisen kriisin kestävyyden parantaminen ja yhdyspintatyön yhteensovittaminen kuntien, hyvinvointialueen, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään erityisesti paikallistasolta nousevia erityispiirteitä ja ilmiöitä. Suunnitelman raportointi tapahtuu vuosittain ja seuranta on sidottu talousarvion laadintaprosessiin ja hyvinvointiraportointiin.

Etelä-Karjalan Vihreän aluevaltuustoryhmän puolesta,

Hanna-Kaisa Lähde
Siiri Kainulainen

Liitteet

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *