1. Uudet tuulet elinkeinoelämään

 

1.1.Tavoitteet

 

Kaakkois-Suomen vihreiden tavoitteena on kohtuullinen, ekologisesti ja

eettisesti kestävä talouskasvu, joka perustuu nykyistä enemmän paikallisten,

pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan. Paikallisuuden, eettisyyden ja

ympäristövaikutusten tulisi olla keskeisiä kriteerejä myös julkisten

hankintojen kilpailutuksessa. Vaadimme lisäpanostuksia lähi- ja

luomuruokaan. Maaseudun elävänä pitämistä tulee tukea myös muilla keinoin,

kuten matkailu- ja luontoyrittäjyyteen kannustamalla.

 

 

1.2.Energia

 

Kaakkois-Suomessa tulee keskittyä energia- ja ympäristötutkimukseen,

uusiutuvan energian tuotantoon, ympäristöteollisuuden kehittämiseen ja

nykyisten tuotantolaitosten ekotehokkuuden lisäämiseen. Uusiutuvan energian,

kuten hakkeen käytön, avulla saadaan alueelle lisää työpaikkoja.

 

1.3.Tutkimus ja koulutus

 

Kaakkois-Suomi tarvitsee tukea alueensa tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä

koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Alueen ammattikorkeakoulujen ja yliopiston toimintaedellytykset on turvattava.

 

Logistiikka työllistää Kaakkois-Suomessa enemmän ihmisiä kuin missään muualla Suomessa ja se myös mahdollistaa nuorten työllistymisen kotiseudulleen. Logistiikka-alan koulutus on turvattava.

 

Luovien alojen merkitys on tulevaisuudessa Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Kaakkois-Suomessa tarvitaan lisää kulttuuri- ja media-alan

koulutusta. Kaakkois-Suomessa eri alojen välistä vuorovaikutusta tulee tukea

ja etsiä ennakkoluulottomasti uusia yhteistyömuotoja, jotka mahdollistavat

luovien alojen kasvun. Matkailualan koulutustarjontaa tulee laajentaa

ammatillisessa  peruskoulutuksessa. Kaakkois-Suomen peruskouluissa tulee

olla mahdollisuus valita venäjän kieli ruotsin kielen tilalle.

 

1.4.Viisumivapaudesta hyöty lähialueella

 

Lähialueyhteistyötä edistää viisumivapaus. Se tukee työllisyyttä, mutta

haitat on huomioitava ja EU:n ulkorajan riittävä resurssointi on

vahvistettava. Käytännössä tämä vaatii investointeja rajanylityspaikkojen

laajennuksiin ja tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen henkilöresurssien

vahvistamista. Parikkalan rajanylityspaikka tulee ajan oloon avata

henkilöliikenteelle. Valtion tulee huomioida alueen erityispiirteet rajan

pinnassa ja edistää alueen mahdollisuuksia hyödyntää koko ajan lisääntyvää

matkailupotentiaalia elinkeinopoliittisin tukitoimin.

 

1.5.Liikenneyhteyksien kehittäminen

 

Sujuvat liikenneyhteydet ovat tae Kaakkois-Suomen talouden kehitykselle.

Sujuva joukkoliikenne tarkoittaa joustavia jatkoyhteyksiä, kohtuullisia

hintoja ja esteettömyyttä. Sen pitää olla kaikille kaakkoissuomalaisille

mahdollinen ja järkevä vaihtoehto.

 

Vaalimaalta Uudellemaalle on välittömästi aloitettava edullisen paikallis-

ja tavaraliikenneradan suunnittelu sekä pääosin tavaraliikenneradan

rakentaminen Kouvolasta Sköldvikiin. Läpikulkuliikenteelle täytyy saada

erillinen raide välille Luumäki-Imatra, jolloin vanhalla radalla voidaan

aloittaa paikallisliikenne ja lisätä tavaraliikenteen kapasiteettia.

Henkilöliikenteeltä suljettuja rautatieasemia on otettava uudelleen henkilöliikenteen käyttöön. Juna- ja bussiaikataulut tulee sovittaa yhteen niin, että vaihtoyhteydet ovat järkeviä.

 

 

 

2. Huolenpitoa huomisen hyväksi

 

2.1. Periaatteet

 

Kaikista Suomessa asuvista on pidettävä huolta alusta loppuun syntyperästä

riippumatta. Ketään ei saa jättää heitteille. Seuraavan hallituksen tulee

ratifioida YK:n vammaissopimus ja kiinnittää erityistä huomiota EU:n

ihmisoikeustuomioistuimen antamiin huomautuksiin liian pitkistä

oikeusprosesseista esim. lapsen huoltajuuskiistoja koskevissa asioissa.

 

Tuloeroja tulee kaventaa järkevällä vero- ja tulonsiirtopolitiikalla.

Lapsiköyhyyden pysäyttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Helpoimmin se onnistuu lapsiperheiden keskeisiä tulonsiirtoja korottamalla

ja palauttamalla lapsivähennys verotukseen. Lapsiperheiden tulee saada

tarvitsemansa kotiapupalvelut ja lasten ja nuorten tarpeet tulee huomioida

ensisijaisina kaikessa päätöksenteossa.

 

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tulee toteuttaa viipymättä. On päästävä

eroon sekasortoisesta tukipolitiikasta ja korvattava se selkeällä,

tehokkaalla ja työntekoon kannustavalla perustulojärjestelmällä, joka

huomioi yksilölliset elämäntilanteet.

 

Yhteiskunnan on turvattava lasten ja nuorten häiriötön kasvu ja kehitys

kaikissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa resurssointia ehkäiseviin

toimenpiteisiin. Etsivän työparitoiminnan valtionrahoitus tulee turvata

jatkossakin.

 

Koululaisten turvallinen ja terveellinen kouluympäristö on turvattava.

Homekoulut pitää korjata pikaisesti, opettajia ei saa lomauttaa ja ryhmäkoot

on pidettävä pieninä. Koulukuljetukset ja turvallinen koulutie tulee turvata

kaikille. Valtion on autettava kuntia näissä haasteissa.

 

2.2. Sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut

 

Hyvinvointipalvelujärjestelmän kokonaisuudistusta tulee jatkaa, jotta

tulevaisuudessakin voidaan turvata laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat

julkiset palvelut. Ratkaisevaa on se, onnistutaanko kustannuskehitystä

hillitsemään.

 

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tulee toteuttaa viipymättä. On päästävä

eroon sekasortoisesta tukipolitiikasta ja korvattava se selkeällä,

tehokkaalla ja työntekoon kannustavalla perustulojärjestelmällä, joka

huomioi yksilölliset elämäntilanteet.

 

Omaishoito ja lastensuojelun sijaishuolto tulee rinnastaa maksettavan tuen,

tukipalveluidensa ja lomaoikeuksien osalta toisiinsa. Sijaishuollossa tulee

suosia ensisijaisesti lähiomaisia. Näin kannustamme omaisia hoitamaan

läheisiään kotona, mikä on sekä vanhusten, vammaisten että lasten edun

mukaista.

 

Valtion taloudellinen tuki ja pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on oltava

samalla tasolla, sillä esimerkiksi kotouttamisessa ei voida vaatia tuloksia

ilman resursseja. Suomen kielen opetusta on tehostettava - ilman kunnollista

kielitaitoa on mahdotonta elää suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä.

 

Kulttuuritoiminnan, hyvinvointia edistävän liikunnan ja kirjastopalveluiden

rahoitus ja saatavuus tulee turvata tasapuolisesti kaikkialla maassamme.

 

 

 

3. Lujasti luonnon puolesta

 

Kaakkois-Suomen kunnat ja muut suuret toimijat on velvoitettava huomioimaan

ympäristövaikutukset kaikissa päätöksenteossa, kuten kilpailutuksessa, ja

yksittäisille kuluttajille on luotava mahdollisuudet tehdä

ilmastoystävällisiä valintoja vaivattomasti ja edullisesti

 

3.1. Metsien suojelu

 

Kaakkois-Suomi on metsiensuojelun musta aukko: valtaosa lisäsuojelusta

tulisi toteuttaa valtion, kuntien ja muiden suurmetsänomistajien mailla.

Suojelusta huolimatta metsien virkistyskäytön on edelleen oltava

mahdollista.

 

3.2. Vesistöjen suojelu

 

Vesiensuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Itämeren, Pien-Saimaan,

Kymijoen, Vuoksen ja muiden vesistöjemme tila kohenisi maatalouspäästöjä

vähentämällä. Valtion täytyy osallistua vesistöjen kunnostustöihin.

Erityisesti Pien-Saimaan kunnostusprojektilla on myös valtakunnallista

merkitystä, eikä sitä voida toteuttaa ilman maakunnan ulkopuolista

rahoitusta. Tähän pääsemme suuntaamalla maataloutta luomutuotantoon ja

kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristölupa-asioihin.

 

Itämeren suojelua on edistettävä vähentämällä yhdyskuntien, teollisuuden,

liikenteen, maatalouden ja kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta. Öljy-

ja kemikaalipäästöihin on puututtava rautaisella kädellä lainsäädännön

keinoin.

 

E-18-moottoritien ympäristö- ja luontovaikutukset tulee arvioida ja

rakennustyön edetessä on huomioitava eläinten alikulku ja pohjavesisuojaus.

 

3.3.Soiden suojelu

 

Turpeen noston ympäristön haittavaikutukset on ymmärrettävä ja minimoitava.

Ainutlaatuiset kaakkoissuomalaiset suomme on suojeltava turpeen nostolta.

Tämän vuoksi METSO-ohjelma on saatava mukaan myös seuraavaan

hallitusohjelmaan. EU tukee kosteikkojen rakentamista: Kaakkois-Suomessa

pitäisi helpottaa avustusten hakemista, jotta tänne saataisiin lisää

linnuille elintärkeitä kosteikkoja.

 

3.4.Uhanalaiset lajit

 

Uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan, merikotkan ja liito-oravan tehokas

suojelu on Kaakkois-Suomen vihreiden keskeisiä tavoitteita. Uhanalaisia

kasveja ei saa myöskään unohtaa. Etelä-Karjala tarvitsee myös oman

kansallispuistonsa.

 

KAAKKOIS-SUOMI TARVITSEE VIHREITÄ KANSANEDUSTAJIA EDISTÄMÄÄN NÄITÄ

PÄÄMÄÄRIÄ! AUTA SINÄ OSALTASI ÄÄNESTÄMÄLLÄ!