Kaakkois-Suomen Vihreät

Tue vihreiden eduskuntavaalikampanjaa Kaakkois-Suomessa. Tukea voit antaa haluamallasi summalla, esimerkiksi 10 eurolla, 200 eurolla, 500 eurolla tai 1000 eurolla.

Voit myös ostaa tyylikkäitä tuotteita tai tilata vihreiden kirjoittamia kirjoja.

Voit tukea Kaakkois-Suomen vihreiden ehdokkaiden vaalityötä:

Juha Eskelinen

Roger Grandell

Leena Griinari

Hanna Holopainen

Tommi Hämäläinen

Niina Jukkara

Elmeri Kollanus

Hanna-Kaisa Lähde-Summanen

Taina Marttinen

Galina Punkkinen

Tiina Rosberg

Markku Timonen

Outi Torkkeli

Sami Virtanen  

 

Tämä blogi on kaikkien ehdokkaiden yhteisessä käytössä.

Avaa tästä: Kaakkois-Suomen vihreiden blogi

(Blogiin kirjoitus onnistuu vain ehdokkailta.)

I TYÖLLISYYTTÄ UUSIUTUVASTA ENERGIASTA

Kaakkois-Suomen menestyminen nojaa jatkossa kasvavassa määrin energia- ja ympäristötutkimukseen sekä uusiutuvan energian tuotantoon. Kaakkois-Suomessa tulee investoida ympäristöteollisuuteen ja nykyisten tuotantolaitosten ekotehokkuuden lisäämiseen. Näin parannetaan tuotantolaitosten kilpailukykyä ja turvataan niiden toiminnan jatkuminen.

Erilaiset tuotantotavat ja -menetelmät hajautetussa energiatuotannossa sekä alan tutkimus ja kehitys tuovat taajamiin ja maaseudulle työllisyyttä ja elinvoimaa. Vihreä maatalous merkitsee lisäpanostuksia lähi- ja luomuruokaan sekä pelto- ja metsäenergian tuotantoon. Vihreiden ehdottama perustulojärjestelmä turvaa myös maaseutuyrittäjille säännölliset tulot.

Kaakkois-Suomen tulisi hyödyntää voimakkaammin lähialueiden ja Pietarin seudun elinkeinoelämän ja matkailun potentiaalia. Kaakkois-Suomessa on helppo hyödyntää ulkomaalaista työvoimaa. Lisäämällä ammatillista muuntokoulutusta saadaan maahanmuuttajien tutkinnot vastaamaan suomalaisia tutkintoja.

Kuntien on aktiivisesti houkuteltava yrityksiä seudulle ja nostettava esille Kaakkois-Suomen alueen vahvuuksia, kuten energiateknologiaa, luontomatkailua ja ympäristöinvestointien tukemista sekä yhtenäisiä joukkoliikenteellä luotuja kaupunki- ja maakunta-alueita.
 
II KAAKKO RAITEILLE!

Olet sitten bisnesmies, työntekijä, vammainen, köyhä tai asut maalla, vihreiden mielestä sinulla pitää olla mahdollisuus matkustaa kohtuuhintaisesti ja luontoa saastuttamatta.

Koko Kaakkois-Suomi hyötyy raide- ja bussiliikenteen kehittämisestä. Paikallinen tiheä henkilöraideliikenne molemmissa maakunnissa ja joukkoliikenteen kehittäminen edistävät työvoiman liikkuvuutta ja tukevat maakuntien yhtenäistä elinkeinoelämää. Ekologisesti kestävän joukkoliikenteen - joustavat jatkoyhteydet, kohtuulliset hinnat ja esteettömyys - pitää olla kaikille mahdollinen vaihtoehto.

Edullisia tavarakuljetuksia täytyy tukea kaikkia kuljetusmuotoja kehittämällä. Kansainvälisen rekkaliikenteen ruuhkat pitää purkaa tasaisesti kaikkien kuljetusmuotojen kesken.

Venäläiset rekat kuormittavat etenkin Kaakkois-Suomen teitä. Suomalaiset hyötyvät rekkarallista hyvin vähän, sillä autot ostavat polttoaineensa Venäjän puolelta. Sen sijaan saasteet, melu, teiden kuluminen ja onnettomuudet jäävät suomalaisten maksettaviksi. Tästä syystä tietyille Kaakkois-Suomen tieosuuksille tulee asettaa tienkäyttömaksu.
Kaakkois-Suomen ratahankkeet tulee aloittaa viipymättä. Rantaradan pitää tukea paikallista liikennettä ja elinkeinoelämää. Nopeaa erillistä Pietarin rataa ei saa jäädä odottamaan, vaan on välittömästi aloitettava edullisen paikallis- ja tavaraliikenteen radan suunnittelu Kotkasta Uudellemaalle sekä pääosin tavaraliikenteen radan rakentaminen Kouvolasta Sköldvikiin. Etelä-Karjalassa nopealle ja läpikulkuliikenteelle täytyy saada erillinen raide E6-tien maastokäytävään, jolloin vanhalla radalla voidaan aloittaa paikallisliikenne ja lisätä tavaraliikenteen kapasiteettia.

Tiehankkeissa tulisi keskittyä perusparannukseen sekä valtateiden leveäkaistoittamiseen ja ruuhkaisimmilla osuuksilla keskikaiteistamiseen. Näin pienellä rahalla saadaan useampi kilometri turvalliseksi. Samoin valtakunnallisten pyöräilyreitistöjen tulisi pysyä korkeatasoisena myös Kaakkois-Suomessa.

Valtion tulee huolehtia siitä, että kaikki Suomenlahden satamat ovat tasa-arvoisia valtion investointien ja tukitoimien osalta.

 
III REILU YHTEISKUNTA

Reilu yhteiskunta on aidosti yksilön huomioiva ja tasa-arvoinen, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Peruspalvelujen on oltava laadukkaita ja helposti saavutettavissa ihmisten asuinpaikasta, varallisuudesta tai hallintomallista riippumatta. On päästävä eroon sekasortoisesta tukipolitiikasta ja korvattava se selkeällä, tehokkaalla ja työntekoon kannustavalla perustulojärjestelmällä, joka huomio yksilölliset elämäntilanteet. Syrjäytymisen ehkäisyssä on siirryttävä ongelmien lokeroinnista tai laitoksiin sulkemisesta syrjäytymisen syiden ehkäisyyn ja niiden hoitamiseen.

Lasten luokkayhteiskunnan syntyminen on pysäytettävä. Köyhien lapsiperheiden määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Lasten huono-osaisuuden lisääntyminen näkyy myös kaakkoissuomalaisessa arjessa lastensuojelumenojen kasvamisena.

Köyhien lapsiperheiden keskeisiä tulonsiirtoja on korotettava ja toimeentulotuen rajaa on nostettava. Lapsiperheiden vanhempien työmarkkinatilannetta on parannettava, lapsiperheiden palvelujen taso on turvattava ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteeseen on puututtava erityistoimin.

Tutkimusten mukaan lasten pahoinvointi on lisääntynyt kaikissa sosiaaliluokissa vanhempien varallisuudesta riippumatta. Yhteiskunnan on turvattava lasten ja nuorten häiriötön kasvu ja kehitys. Kouluissa ja päiväkodeissa on oltava riittävät resurssit, eikä niiden resursointi saa riippua niiden sijainnista. Työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on tehtävä perheen ehdoilla. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasapuolisesti mies- ja naisvaltaisten alojen kesken.

Opintorahaan on välittömästi tehtävä 15 % indeksikorotus, lisättävä lapsikorotus ja nostettava vapaan ansion tulorajoja. Kansaneläkkeellä elävien vanhusten asemaa on parannettava nostamalla kansaneläkkeen pohjaosaa 40 eurolla kuukaudessa.

IV YMPÄRISTÖLLÄ ON ITSEISARVO

Eilen ja tänään tuotetut päästöt lämmittävät ilmastoa vielä vuosikymmenienkin päästä. Lämpeneminen voidaan kuitenkin rajoittaa siedettävälle tasolle - jos niin haluamme. Suomen pitää ryhtyä voimakkaampiin toimenpiteisiin. Myös kunnat ja muut suuret toimijat on velvoitettava osallistumaan ilmastotalkoisiin. Yksittäisille kuluttajille on luotava mahdollisuudet tehdä ilmastoystävällisiä valintoja vaivattomasti ja edullisesti.
Jotta metsäluonto säilyisi monimuotoisena, pitäisi metsistä olla ekologisen tutkimuksen mukaan suojeltuna vähintään 10 - 20 prosenttia. Kaakkois-Suomi on metsien suojelun musta aukko, sillä täällä metsämaasta on suojeltu vain 0,8 prosenttia, kun keskimäärin Etelä-Suomessa suojeltujen metsien osuus on 2 prosenttia. Suojeltavat alueet on syytä keskittää pääosin olemassa olevien suojelualueiden liepeille. Valtaosa lisäsuojelusta tulisi toteuttaa valtion, kuntien ja muiden suurmetsänomistajien mailla. Suojelusta huolimatta metsien virkistyskäytön on edelleen oltava mahdollista.

Eläimillä kuten luonnolla on oma itseisarvonsa. Eläimiä ei saa arvottaa vain sillä perusteella, paljonko niistä on hyötyä ihmiselle.

Itämeri on ainutlaatuinen meremme, joka on tällä hetkellä uhanalainen. Ihminen on aiheuttanut merelle vakavia ongelmia ja sen tila on nykyisistä suojelutoimista huolimatta uhattuna. Itämeren suojelua on edistettävä vähentämällä yhdyskuntien, teollisuuden, liikenteen, maatalouden ja kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta. Itämeri on myös yksi maailman liikennöidyimmistä meristä. Tästä syystä vesillä tapahtuvien onnettomuuksien riski on suuri. Mahdollisen öljyonnettomuuden ympäristövaikutukset olisivat katastrofaaliset ja siksi tarvitaan ympärivuotinen öljyntorjuntakalusto. Vielä suurempiriski sisältyy laivojen kemikaalipäästöihin ja niihin pitää puuttua lainsäädäntöä kehittämällä.