Kaakkois-Suomen Vihreät

POUKKOILUN LOPUTTAVA ILMASTOPOLITIIKASSA

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esittää turpeelle ja raskaalle
teollisuudelle erityiskohtelua. Molemmat ovat ilmastonmuutoksen hillinnän
kannalta kestämättömiä ratkaisuja. On laiha lohtu, ettei Suomi yksin ole
vesittämässä Euroopan unionin ilmasto- ja energiapakettia. Tähän asti Eurooppa
on osoittanut johtajuutta ja
pitänyt kansainväliset ilmastoneuvottelut hengissä.

Yhdysvaltojen tulevan demokraattijohtoisen hallinnon asemaa ei pidä horjuttaa,
eikä antaa väärää viestiä Kiinalle ja Intialle ilmastoneuvottelujen ollessa
vielä kesken. Valmista pitäisi olla vuoden päästä. Suomen toiminta ei tue
Tanskan ja Ruotsin tavoitteita, jotka toimivat ratkaisevan ilmastokokouksen
aikana isäntänä ja unionin puheenjohtajamaana.

Kotimaisten tutkijoiden johtopäätöksistä huolimatta turpeesta halutaan
vähäpäästöinen polttoaine. Tämä onnistuu tinkimällä kestävyyskriteereistä,
koska turve on kivihiilen veroinen päästöjen lähde. Turpeen aseman muuttaminen
johtaisi yli kahden asteen lämpenemiseen ja päästöt on saatava lasku-uralle jo
vuoteen 2015 mennessä. On äärimmäisen lyhytnäköistä toimintaa asettaa 8 000
ihmisen edut kaiken muun edelle, kun asutuskelpoisia planeettoja on vain yksi.
Hakkuutähdehakkeen korjuu ja tuulivoimateknologian vienti voivat työllistää
yli kolminkertaisesti sen, mitä turveteollisuus.

Kaakkois-Suomen vihreät vaativat, että pääministeri Matti Vanhanen ja
ympäristöministeri Paula Lehtomäki osoittavat johtajuutta ilmastopolitiikassa
päättymäisillään olevissa ministerineuvoston tapaamisessa ja Poznanin
ilmastokokouksessa eivätkä alennu intressiryhmien äänitorviksi. Piiriyhdistys
edellyttää, että alkavalla kaudella alueen suurimmissa kaupungeissa tehdään
paikallinen ilmasto-ohjelma ja niiden toteutumista seurataan.

”Lähiyliopisto” säilytettävä

 

Kymenlaaksoon syntyy vuoden 2009 alussa noin 89 000 asukkaan kaupunki, kun Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyvät yhteen. Väkiluvultaan suurkunta on Suomen kymmenenneksi suurin. ”Uusi Kouvola” haluaa varmasti monilla eri mittareilla mitattuna nousta Suomen kaupunkien kärkikaartiin. Tätä ajatusta kärkikaartiin nousemisesta saattaa huomattavasti vaikeuttaa yliopistollisesta koulutuksesta luopuminen. Käännöstieteen laitoksen lopettaminen jatkaisi muutoinkin ”yliopistokoulutuksellisesti köyhän” maakunnan akateemista köyhtymistä entisestään. Lappeenrannassa on teknillinen yliopisto, mutta Kouvolan käännöstieteen laitos onkin lyhyessä listassa ainoa yliopisto maakunnassa. Käännöstieteen laitoksen lakkauttaminen Kouvolassa lisäisi myös liikennöinnin tarvetta, jonka suunta olisi jälleen kerran pääkaupunkiseudulle.

 

Suur-Kouvolan ja koko maakunnan kilpailuasemaa suhteessa pääkaupunkiseutuun ei paranna se, että yliopisto lakkautetaan. Siksi yliopistokoulutuksen säilyttäminen maakunnassa on tärkeää. Pääosa asukasvuodosta tapahtuu kuitenkin Kouvolasta pääkaupunkiseudulle. Nyt olisi yliopistokin valumassa sinne. Kouluttautumismahdollisuuksien monipuolisuus vaikuttaa asukasluvun nousuun – tai laskuun. Uutta Kouvolaa tulisi suunnitella ennen kaikkea elinkeinolähtöisesti ja yliopistopalvelujen säilyttämisellä on siihen myös vaikutuksensa. Osaaminen yhteiskunnan toimivuuden takaava avainsana ja yritykset seuraavat osaavia ihmisiä – yliopisto paikkakunnalla ylläpitää tätä osaltaan tätä osaamista, akateemista ilmapiiriä ja -keskustelua.

 

Yliopistollinen koulutus tukee myös uuden Kaupungin visiota: ”Uudessa laaja-alaisesti palvelevassa kaupungissa ihmisen on hyvä elää. Kaupungin keskusta-alueiden palvelut ja maaseudun mahdollisuudet ja luonnonrauha antavat vaihtoehtoja asumiseen, yrittämiseen ja vapaa-aikaan” (www.kouvola2009.fi). Yliopisto on osa laaja-alaisia palveluja ja mahdollisuuksia, joista täytyy olla edelläkävijäkaupungin asukkailla mahdollista valita.

 

Laitoksen pääkaupunkiseudulle siirron sijasta on tärkeää kehittää sitä sisältä päin joustavammaksi ja tarjontaa tarpeisiin vastaavammaksi.

Koulujen ja päiväkotien lakkauttaminen, ryhmäkokojen suurentaminen sekä koulukuraattorien, erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien puute aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat pitkällä tähtäimellä huonoa kuntapolitiikkaa. Nimenomaan lapset ja nuoret on laitettu maksamaan hinta siitä, että kuntien talous on heikoilla.

Lue lisää...

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala pitää terveenä pääministeri Matti Vanhasen EU-puheenjohtajuuskauden eilistä päätöspuhetta, jossa tämä toi
esiin huolensa Venäjän demokratiakehityksestä ja arvioi, että Venäjä ei välttämättä kulje oikeaan suuntaan.

Lue lisää...